Opettajan työssä mukavinta on olla mukana tuottamassa opiskelijalle oppimisen kokemuksia. Minulle on tärkeää näyttää oma innostukseni aiheeseen, mikä toivon mukaan myös välittyy opiskelijoille ja parhaassa tapauksessa saa heidät näkemään joitakin opittavia asioita uudesta näkökulmasta. Mielestäni etenkin aikuisia opettaessa huumoria on hyvä olla mukana. Oppimisen tulisi olla hauskaa, jotta siihen herää innostus ja sitä jaksaa tehdä parhaassa tapauksessa vuodesta toiseen! Huumori auttaa hyvin paljon myös opettajan jaksamisessa.
Kun tunneilla on hyvä ja innostunut ilmapiiri, ja kun huomaan opiskelijoiden silminnähden viihtyvän ja haluavan tulla jatkossakin oppimaan, on se aina yhtä palkitsevan tuntuista. Sitä tuntee olevansa oikealla alalla!
Kaikki kansalaisopistotoimintahan on vapaaehtoista, joten jo se että opiskelija saapuu paikalle, viestii siitä että kurssi on enemmän hyvä juttu kuin jokin välttämätön paha. Opetettavan aineen lisäksi kursseilla on yleensä todella hyvä ja rento ilmapiiri, joka osaltaan varmasti lisää opiskelijoiden hyvinvointia. Näen siis, että kursseista voi olla monenlaista hyvinvointia lisäävää hyötyä.
En koe, että tarve kansalaisopistoille olisi millään lailla katoamassa tulevina vuosina. Ihminen on valmis oppimaan uutta ja etsimään uusia harrastuksia missä iässä tahansa. Kaikille avoin mahdollisuus oppia, harrastaa ja sivistää itseään on mielestäni yksi yhteiskunnan peruspilareista. Uskon, että tulevaisuudessa kansalaisopistojen kurssivalikoima pääsee kehittymään vielä entistäkin tarkemmin opiskelijoiden toiveita vastaavaksi, kun jokainen lukuvuosi antaa yhä tarkemman kuvan siitä, mitä opiskelijat tahtovat opistolta.
Myös koronakriisi oli kaikessa ikävyydessään monin paikoin tehokaskin oppimiskokemus, kun monet opiskelijat (ja opettajat) pääsivät tutustumaan etäkurssien maailmaan, niin hyvässä kuin pahassa. Olen varma, että tästä jäi käteen monia hyödyllisiä taitoja niin opiskelijoille kuin opettajillekin; nämä taidot tulevat varmuudella tarpeeseen ainakin jossakin muodossa, kun maailma muuttuu yhä teknologiapainotteisemmaksi. Itse toivon kuitenkin, että perinteinen luokkaopetus tulee olemaan jatkossakin se ensisijainen opiskelun muoto!
Hienoa, että olette jaksaneet läpi rankan korona-ajan eikä kiinnostuksenne opiskeluun ole kaikonnut! Toivottavasti Hiiden Opiston kurssit ovat auttaneet monia jaksamaan ja tuoneet jotakin piristystä niin vaikeisiin kuin mukaviinkin aikoihin! Monilla kursseillani opiskelijat ovat ehdottaneet oma-aloitteisesti kaikenlaisia aktiviteetteja ja tehtäviä tunnille, mikä on mielestäni erittäin kannustettavaa. Juuri tällä tavalla opetusta päästään kehittämään juuri siihen suuntaan, mihin on tarkoituskin.
