17.10.2019 Lohjan Muisti -yleisöluento 7.11. Kuvassa Lohjan ensimmäinen kauppalanvaltuusto 1926, kuva Lohjan Museo Lohjan Muisti -yleisöluento to 7.11. klo 18.00, Lohjan pääkirjasto, Järnefeltinsali, vapaa pääsy! Lohjalaisen historia osa III työn alla – Esa Koskinen SADAN VUODEN PROJEKTI – LOHJALAISTEN HISTORIA Kun Lohjan kunta ja kauppala erosivat toisistaan vuoden 1926 alussa, heräsi ajatus tehdä Lohjan historiasta teos, joka päättyisi viimeiseen yhteiseen vuoteen. Yhteisen Lohjan tileille oli jäänyt voittovaroja 25.000 markkaa, ja tästä muodostettiin ”Lohjan historian kirjoittamisrahasto”. Teos oli kirjoitettava 10 vuoden kuluessa tai muuten varatut rahat palautuisivat jaettavaksi Lohjan kauppalan ja maalaiskunnan kesken. Hanketta lähti vetämään Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry (LKSTY). Historiateos ei ilmestynyt ajallaan, ja LKSTY pyysi kunnilta vielä viiden vuoden jatkoaikaa, mihin kunnat suostuivat. Määräaikaa jatkettiin vuoteen 1940 asti. Työt oli jaettu niin, että ensimmäisen osan kirjoittaisi prof. Gabriel Rein ja jälkimmäisen osan rehtori Väinö Hirsjärvi. Aikaa tarvittiin lopulta enemmän, sillä Reinin kirjoittama Lohjan historia I painettiin 1944. Ajallisesti kirja kattaa tapahtumat vuoteen 1809. Hirsjärven Lohjan historia II.1 valmistui vuonna 1950. Se ulottuu vuoteen 1925 ja käsittelee Lohjan väestöhistoriaa. Hirsjärvi itse toivoi voivansa myöhemmin kirjoittaa Lohjan vaiheista vielä laajemmasta näkökulmasta. Tämä ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Reinin teos myytiin loppuun eikä sitä enää ollut saatavilla 1960-luvulla, jolloin pohdittiin joko uusintapainoksen ottamista tai kokonaan uutta teosta, joka pohjautuisi sen ajan tutkimuksiin. Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät oli jälleen aloitteentekijänä, ja työ jaettiin kolmelle kirjoittajalle. Ari Siiriäinen kirjoitti esihistorian, Heikki Ylikangas Ruotsin vallan ajan ja Yrjö Kaukiainen Lohjan historian 1809–1925. Ylikankaan ja Kaukiaisen kanssa tehtiin kolmen vuoden sopimukset ja Lohjalaisten historia I valmistui 1973, II osa 1980. Jälkimmäisen osan piti päättyä vuoteen 1925, mutta tämä olisi kirjoittajan mukaan vaatinut paljon lisäaikaa, joten käytännössä teos päättyy vuoteen 1918. Monien käänteiden jälkeen ollaan nyt siinä tilanteessa, että vuonna 2026 tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun yhtenäinen kunta jakautui kahtia. Tämän jälkeen Lohja on ehtinyt yhdistyä uudestaan ja lisäksi laajentunut kuntaliitosten kautta. Suurista muutoksista huolimatta meiltä yhä puuttuu yhtenäinen historia tältä merkittävältä ajanjaksolta, jolloin Lohja muuttui pienestä pitäjästä monimutkaiseksi taloudelliseksi ja poliittiseksi kokonaisuudeksi. Suomen ja Lohjan kehitys oli nopeinta koko historian aikana. Esimerkiksi Lohjan kunnan tuloarvio vuodelle 1919 sisälsi vain kolme tuloerää: torirahoja 100 mk, koiraveroja 200 mk ja verotuloja 4485 mk. Jo seuraavan kymmenen vuoden aikana tilanne muuttui merkittävästi. Mitä sitten voimme oppia Lohjan historiasta? Minulle se on avannut aivan uuden näkökulman yhteiskuntaan. Eniten minua on hämmästyttänyt se yhteisvastuullisuus, mitä kunnan sisällä on tunnettu toisia ihmisiä kohtaan. Kun ihmiset tuntevat toisensa, niin päätöksenteko sekä kunnallispolitiikassa että talouselämässä on inhimillistä ja kaikki ihmiset huomioon ottavaa. Olen kymmeniä kertoja asiakirjoja lukiessani törmännyt kuntapäättäjien sanoihin: ”Tiedämme tämän perheen tilanteen ja siksi…” Vaikka sataan vuoteen sisältyy Lohjalla paljon ristiriitoja ja jopa sovittamattomilta tuntuvia riitoja, mm. poliittisten puolueiden ja Lohjan kuntien kesken, on asioista aina kuitenkin osattu sopia, vaikka välillä kompuroiden. Moni asia on muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana. Esimerkiksi käsitys perheestä on nykyään erilainen kuin mitä se oli vielä viime vuosisadan alkupuolella. Merkille pantavaa on se, että kotikuntamme on pyrkinyt parhaansa mukaan sopeutumaan tilanteeseen ja aina tukemaan erilaisia perheitä kokonaisvaltaisesti. Paljon on opittavaa menneisyydestä. Ja siksi siitä on hyvä kertoa… Esa Koskinen fil. lis. 1996 Helsingin Yliopisto, aiheena Lohja 1917–1918 kirjoittanut 8 kirjaa Lohjan historiasta, 100 artikkelia Kirkhakkiseen Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n sihteeri vuodesta 2000 kirjoittaa 2019–2011 Lohjalaisten historia III:tta osaa uskonnon ja historian lehtori, Järnefeltin koulu
